Itse olen joskus esiteini-ikäisenä astunut somemaailmaan Habbohotellista, Piirrä ja Arvaa -peleistä ja Suomi24:n chateistä. Virallisesti someuduin Facebookin kautta ja sitten olen laajentanut piiriäni Whatsappiin, Viberiin, Instagrammiin ja Snapchatiin. Tosin snäppi on jäänyt hauskojen filttereihin käyttöasteelle ja Viber hävinnyt taistelun Whatsappille. En ole siis mikään supersomettaja vaan enemmänkin kaavoihini kangistunut kolmekymppinen.

Oikeastaan suurin osa moderneista somekanavista on itselleni tuntemattomia.  Eniten itseäni kummastuttaa Twitter. Siitä puhutaan paljon, mutten ole oikein päässyt asiasta jyvälle.  Ylen (2013) jutusta jopa vähän innostuin ja pohdin Twitter -tilin perustamista hetken aikaa. Minullahan sellanen oli ja yhden twiitin liversin liittyen johonkin. En edes enää muista mihin. Silloin se tuntui tärkeältä osallistua keskusteluun ja Twitter oli ainoa keino, joka tuntui avaavan oven maanlaajuiseen huuteluun. Noh, ei kukaan huutanut takaisin, enkä itse jatkanut huutelua. Joten poistin tilin.

Työskentelen itse sosiaali- ja terveysalalla ja olen kokenut, ettei some kuulu meille. Koska tietoturva, potilasturva ja salassapitovelvollisuus. Lisäksi omassa organisaatiossani on ohjeistus, ettei työntekijät ota kantaa työasioihin sosiaalisen median alustoilla. Jotenkin päässäni olen ajatellut sen koskevan koko sote- alan asioita, mikä ei tietenkään ole totta - vaan omaan työnantajaan ja potilasasioihin liittyviin asioihin kantaaottamista. 

Hyppäsin Twitter -virran vietäväksi ja totesin, että  Sote -alan tyypit  ovat aktiivisia twiittailijoita. Löytyy @Tehy_ry  ja @Sairaanhoitajat sekä myös @THLorg‏.  Twitterissa jaetaan mielenkiintoista tietoa alaan liittyen. Asioita, joita ei uutisvirrasta löydä. Lisäksi Suomessa twiittailijoiden määrä on sen verran pieni, että avointa keskustelua voi käydä vaikka ministeritason ihmisten kanssa ihan tällainen tavan pulliainenkin. Mielenkiintoista täytyy todeta. 

Yksi ongelma ammattillisessa somettamisessa on. En nimittäin haluaisi uhrata hirveästi aikaani työasioihin työaikani ulkopuolella. Ja työssäni ei ole aikaa seurailla erilaisia Twitter -tileja ja vastailla kommentteihin. Vai onko se sitä ammatillista kasvua, mitä meiltä Sote -alan ammattilaisilta odotetaan? Tuleeko sitä suorittaa myös vapaa-ajalla?