Ota 20 ilmaiskierrosta

Ei omaa rahaa, ei riskiä


perjantai, 2. elokuu 2019

Hoitoalan someinen tulevaisuusko?

Sosiaali- ja terveysala kaipaisi uudelleen brändäystä, sillä se ei vedä enää ihmisiä puoleensa. Aiemmin arvostettiin varmaa työpaikkaa ja kuukausituloa. Nykyään halutaan tehdä työtä, josta saa enemmän kuin se ottaa – ja tätä hoitoala ei ole. Alamme ongelmat kiteyttää Holmberg (2019) ansiokkaasti blogissaan. Sosiaalisella medialla on paljon voimaa, mutta tarvitaan asia, joka herättää paljon tunteita, kuten #metoo -kampanja. Hoitoala ei sävähdytä, ennen kuin itse tarvitsee hoitoa. Ja kun hoitoa ei enää tarvitse - ei asia enää kiinnosta.En usko, että somesta löytyy avaimet hoitoalan ongelmien ratkaisuun.

Tarvitaan suuren poliittisen pyörän pyörähdystä sekä lisäksi brändin kiillotusta, jota Halme (2019) rehdisti jo aloittikin. Kurssin aikana olenkin todennut, ettei sosiaalinen media tunnu istuvan hoitoalan kenttään. Ihmisten kanssakäyminen keskustelupalstoilla ja kommenttiosioissa on usein uskomattoman ala-arvoista, eikä tällainen käytös sovellu työpaikalle.

Itse näkisin asian niin, että samalla tavalla kuin rakennetaan oma ammatti-identiteetti, lisätään siihen jo nykyäänkin ja etenkin tulevaisuudessa, ammatillinen some-identiteetti.  Kaikissa työyhteisössä tulee olla yhteiset pelisäännöt, joita noudatetaan kaikessa toiminnassa eikä niinkään erotella erikseen some -pelisääntöjä ja käytännön työelämän sääntöjä.  Joillakin aloilla ammatillista some-identiteettiä käytetään julkisessa sosiaalisessa mediassa ja toisissa vain suljetuilla alustoilla.

Hoitoalalla koen, että sosiaalista mediaa voidaan parhaiten hyödyntää työyhteisön sisäisessä viestinnässä, jolloin puhutaan suljetuista ja tietosuojatuista yhteisöistä, kuten Yammer. Tällaiset alustat on tarkoitettu käytännön asioiden selvittämiseen ja tiedonkulun jouduttamiseen, eikä itse potilastyöhön liittyvien asioiden käsittelemiseksi.  Yleisellä tasolla sosiaalisesta mediasta yksilö voi saada lisätietoa oman alansa uusista tuulista, jos kokee mielekkääksi ajatella työasioita työaikansa ulkopuolella.

tiistai, 23. heinäkuu 2019

Hidasta hieman

Kuukausi on kulunut!

Pistimme Lauran kanssa pystyyn Instagram -sivuston nimeltä Hidasta hieman. Tarkoituksena on lisätä hyvinvointia, antaa vertaistukea ja lisätä yhteisöllisyyttä. Lisäksi haluamme auttaa seuraajia hyväksymään itsensä ja suhtautumaan elämään huumorilla. 

Olemme tasaisen varmasti löytäneet juttuja, jotka olemme kokeneet tarpeelliseksi jakaa mm. priorisoinnista, pysähtymisestä, hulluttelusta, pienistä arjen iloista, levosta, liikunnasta ja elämän uudelleen järjestämisestä.

Olemme onnistuneet saamaan 14 seuraajaa, joista YKSI on joku muu kuin tuttumme. Emme ole lähteneet vielä mainostamaan sivustoamme tai aktiivisesti keräämään seuraajia, paitsi nyt!

Mene ja löydä meidän elämänmakuinen hyvinvointisivustomme. Ja sehän onnistuu klikkaamalla kuvaa, miten kätevää! Kommentoi ja tykkää - tehdään siitä meille kaikille paikka, jossa voimme jakaa ajatuksiamme ja löytää itsemme!


insta.jpg

maanantai, 24. kesäkuu 2019

Hyödynnä somea!

Kurssilla annettiin tehtäväksi pohtia, miten voisit hyödyntää sosiaalisen median alustaa. Näin köyhänä materialistina ajattelin, että sosiaalisessa mediassa liikkuu siis raha. Mutta millainen raha? Somevaikuttaja barometrin (2018) mukaan osa  kovista tekijöistä saattaa nostaa jopa 6.5 tonnin palkkoja, mutta suurin osa jää alle 500 euron tienesteihin kuukaudessa.Moni ei tienaa kuin joskus jotakin.  Mutta siis kyllä minulle tuollainen 500 euron lisätienestikin kelpaisi, tavoitteena tietysti 6.5 tuhatta. Tämän saavuttamiseen eivät yksinäiset aivoni enää kyenneet ja tehtävänantokin vaati vähintään parityöskentelyä, joten löimme  Lauran kanssa viisaat Whatsapp -aivomme yhteen.

Esitys1.jpg

Barometrin mukaan Instagram on suosituin kanava. Podcastien ennustetaan olevan nousussa ja monikanavaisuus on arvossaan. Instagram onkin meille molemmille tuttu, joten valitaan ainakin se! Podcastien teko vaikuttaa myös mielenkiintoiselta, koska meiltä kahdelta harvoin loppuu puhe kesken. Hilden (2019) vinkkaa, että kanavan sisältöön tulisi suhtautua intohimoisesti. Mikä meitä Lauran kanssa sitten yhdistää? No hoitoala tietysti.

Forssan lehti (2019) kertoo Terveystalon keräämästä 1.2 miljoonan potilaan datasta, jonka mukaan sosiaali- ja terveysaloilla mielen pahoinvointi aiheutti viime vuonna lähes yhtä paljon poissaoloja kuin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Ikäryhmässä 20-29 mielenterveydenongelmat olivat yleisin syy sairauspoissaoloille sukupuolesta riippumatta. Myös meille on tuttua niin stressi, riittämättömyyden tunteet kuin uupumuskin.  Olimme kuuntelemassa yhtä Suomen johtavia työhyvinvoinnin tutkijoita Marja-Liisa Mankaa Tiikerinloikka työniloon -seminaarissa inspiroituen hänen raikkaasta tyylistään tuoda esiin työhyvinvointia, stressinhallintaa ja työssäjaksamisen vinkkejä. Ja olemmehan selvinneet yli 30 -ikävuoden (no Laura paria kuukautta vaille) suhteellisen täysjärkisinä.  Olisiko tässä siis ideaa?

Instagram -tili, jolla tuotaisiin esille työhyvinvoinnin, stressin ja ylipäätään jaksamiseen liittyviä juttuja? Meidän omalla twistillä tietenkin, eli huumorilla ja elämänmakuisella otteella. 

insta.jpg

 



Lähteet:
Niemistö, V.13.6.2019. Mielen pahoinvointi näkyy töistä poissaoloissa. Forssan lehti. s.15.

keskiviikko, 19. kesäkuu 2019

Taiteilua tietosuojassa

Hoitajat.net sivustolla viriteltiin keskustelua tietosuojasta. Aluksi nousi enemmän esille työpaikan sisäisen keskustelun salassapito ja siihen liittyvät ongelmat. Pohdittiin, voiko kollegat keskustella avoimesti potilastapauksista esim. kahvihuoneessa. Yritin suunnata keskustelua some-käyttäytymiseen ja otin esimerkiksi tilanteen, jossa oli jaettu työtehtävästä kuva. Kuvassa ei näkynyt henkilötietoja, vain antibiootti-infuusiot niiden teon jälkeen. Mielestäni alallamme ei ole tarvetta jakaa työtehtävistä kuvia. Koen olevan eri asia, jos rakennusmies jakaa kuvan tekemästään terassista, kuin hoitaja jakaa kuvan hyvin onnistuneesta saapaskipsistä. Toisaalta - miksi?

Kuten keskustelussakin nousi esille, miksei hoitaja voisi jakaa ammattiylpeyttään somessa? Kohosen (2014) mukaan someen ei voi jakaa potilaan vammoista kuvia, vaikkei niistä potilasta voisi tunnistaakaan. Tämä rikkoo hoitosuhteen luottamuksellisuutta, mikä on alamme perusperiaate. Eli saapaskipsi ei ole ok, mutta infuusiopullot on.  

Tiedän, että lääkäreillä on aktiivinen Facebook -ryhmä, jossa keskustellaan aktiivisesti eri sairauksista ja niiden hoitamisesta. Lehtonen (2017) toteaa löytyvän tapauksia, joissa salassapito velvollisuutta on rikottu – jos tekstistä potilas voi tunnistaa itsensä on hänestä todennäköisesti paljastettu liikaa. Mielenkiintoinen oli myös tieto, ettei potilaskuvia (edes niitä, joista potilasta ei voi tunnistaa) saa jakaa sosiaalisessa mediassa ilman potilaan sekä rekisterinpitäjän lupaa. Mikä tietysti näin jälkikäteen ajatellen on järkevää, koska rekisterinpitäjällähän on viimeinen vastuu potilastietojen hallinnasta.

4-ways-nurses-can-use-social-media-for-c

Creative Commons | iStockphoto | ThinkStock + Scrubs

Hoitajan on hyvä erottaa työ- ja siviilielämä niin somessa kuin tosielämässäkin. Jos tiedoistasi ilmenee työnantajasi, olet hänen epävirallinen edustajansa.  Itse olen ratkaissut sen niin, ettei somessa selviä missä olen töissä. Suoraan en toitota, että OLEN MUUTEN HOITAJA, mutta kyllä sen saa selville, jos yhtään seurailee.  Omasta turvallisuudestani haluan huolehtia niin, ettei osoitetietojani voi saada selville, koska potilasaineisto saattaa olla sellaista, josta voisi koitua harmia. Potilaiden kanssa en ole Facebook -kaveri, eikä kukaan ole kyllä halunnut ollakaan. Instgram -tilini on julkinen, mutta siellä en ota kantaa hoitoalan kenttään.

Koen sosiaali- ja terveysalan eroavan monesta muusta alasta siinä, että meitä sitoo vahvasti salassapitovelvollisuus, lojaalius työnantajaa kohtaan ja hoitosuhteen luottamuksellisuus. Hoitosuhteeseen ei kuulu henkilökohtaiset tekijät. Sillä ei ole väliä onko hoitaja naimisissa, väriltään vihreä tai kiinnostunut ristipistoista. Eikä sillä ole väliä onko potilas keski-ikäinen, juopunut tai intohimoinen kanojen kasvattaja. Hoitaja hoitaa ja ohjaa potilasta. That’s it.

keskiviikko, 19. kesäkuu 2019

Sosiaalisen median pelisäännöt

Joillakin aloilla kannustetaan aktiivista somettamista, esim. koulutusyhtymä Lappia kannustaa aktiiviseen sisällöntuotantoon ja kommentointiin ja esimerkiksi tapahtumien annista toivotaan raportointia Facebookin tai blogin kautta. Monen yrityksen markkinointi nojaa vahvasti sosiaaliseen mediaan ja toivotaan mahdollisimman laajaa näkyvyyttä. Näin pyydetään myös omia työntekijöitä linkkaamaan juttuja, osallistumaan keskusteluihin ja levittämään sanaa.

Taysin sosiaalisen median ohjeessa muistutetaan pohtimaan näkökulmaa, jossa työntekijä voi toimia sosiaalisessa mediassa. Toimiiko hän yksityishenkilön vai työnantajan, työyhteisön tai ammattikunnan edustajana. Tays on määritellyt, että sairaanhoitopiirin edustajana voi toimia viestintäpalvelut tai erikseen sovittu henkilö. Työntekijänä voi osallistua keskusteluun, jos se on määritetty työtehtäviin ja siitä on sovittu esimiehen kanssa etukäteen.  Vapaa-ajalla keskusteluun voi osallistua yleisellä tasolla yksilön näkökulmasta. Lisäksi tuodaan esille, että jos mainitsee työnantajansa profiilissaan, edustaa tällöin epävirallisesti sairaanhoitopiiriä. Myös vapaa-ajalla työntekijän tulee olla lojaali työnantajalleen, eli työyhteisöstä on puhuttava asiallisesti ja muistettava salassapitovelvollisuus.  

Itse sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena nämä ohjeet kuulostavat hyvin tutuilta ja järkeviltä. Olen kasvanut ajatukseen, ettei somessa huudella omista työasioista.  Enkä oikein koe tarvettakaan. Keskustelen yleisellä tasolla hoitotyöstä ja alaan liittyvistä kysymyksistä, mutten koskaan viittaa omaan työyksikkööni.  Työasiat hoidetaan työajalla. Kaikissa työyhteisöissä tulee käydä keskustelu, miten sosiaalista mediaa käytetään. Pelisäännöt tulee tehdä yhteistyössä esimiesten ja työntekijöiden kanssa.

Related image

Social media quidelines (Postbeyond)

Mitä niistä olisi hyvä löytyä? Kaikkien yhteisöjen pelisäännöistä löytyy suositus hyviin käytöstapoihin, asialliseen kieleen ja kohteliaisuuteen. Lisäksi muistutellaan siitä, että someen laitettu tieto on julkista ja hyvässä lykyssä sitä ei koskaan saada pois. Mielestäni TAYS on kiteyttänyt hienosti tarvittavat asiat. Erityisesti ilahdutti lause: ”Työpaikalla edustat aina paitsi itseäsi myös koko työyhteisöäsi, ammattikuntaasi ja työnantajaasi. Siksi sosiaalisen median käyttöä kannattaa harkita myös tauoilla, sillä se voi aiheuttaa muille (potilaille, asiakkaille, sairaalan vieraille, työtovereille) väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä työajan käytöstä.”

Olen itsekin kokenut itseni kahvipöydässä ulkopuoliseksi kuin neljä kollegaa ympärillä selailivat omaa kännykkäänsä ja itse tuijotteli kuppiini. Ehkä olen keski-ikäistynyt kolmekymppinen, mutta toivoisin kahvitauoilla käytävän ihan turhanpäiväisiä keskusteluja.  Parhaita keskusteluja mitä itse olen käynyt ovat olleet esimerkiksi se, että kissalta mitataan verenpaine hännän tyvestä tai se, että viinietikkaa voi käyttää hiustenhoitoaineena.

Image result for cat's taleKissan häntä (Flickr)